Hiivatti HUI

Perustiedot - Sukutiedot - Jalostusinfo & jälkeläiset - Kilpailut & päiväkirja

Kyseessä on virtuaalihevonen!

Hiivatti täytti 3 vuotta 12.10.2011 // Kuvien © kasvattaja

Virallinen nimi:	Hiivatti HUI	Koulutustaso:	Helppo A, 80 cm
Rotu ja sukupuoli:	Suomenpienhevos-ori	Painotus:	Yleispainotus
Syntymäaika:	12.04.2011	Rekisterinumero:	VH11-018-0909
Säkäkorkeus:	146 cm	Kasvattaja:	Viehättävä
Väritys:	Punarautias	Omistaja:	VRL-02377, Hiprakka

Luonnekuvaus

Kotioloissa Hiivatti on oikea kultamussukka, joka kerää huomion itseensä komealla ulkomuodollaan ja moitteettomalla käytöksellään. Niin muut hevoset kuin kaksijalkaisetkin ovat aivan hurmioissaan, kun ori päättää vähän esiintyä ja kerätä lisää ihailijoita ja tietysti niitä rapsutuksia ja makupaloja. Toisaalta ori osaa myös olla se "tallin herra" ja pistää muut ojennukseen, jos Hiivatista alkaa tuntumaan, että muut tarvitsevat hieman ojennusta. Pienikokoinen ori on kyllä asenteellisesti varsin monipuolinen kaveri.

Karsinassa ollessaan Hiivatti saattaa alkuun hieman mekkaloida, eihän sen omaan kotikoloon aivan kuka tahansa saa astua. Muutaman luimimisen ja hampaiden narskautuksen jälkeen karsinassa on kuitenkin aivan turvallista, eikä se tarkoituksella ala hoitajaansa kynimään tai varpaita muussaamaan. Hiivatin hoitajan motoksi sopisikin hyvin: "Se ei pelaa, joka pelkää".

Itse harjauksen aikana oria ei välttämättä tarvitse edes sitoa kiinni, niin paljon se nauttii napakoista harjanvedoista kiiltävällä karvapeitteellään. Toisinaan, jos harjaustuokio meinaa venyä aivan tajuttoman pitkäksi, saattaa se alkaa hieman viihdyttämään itseään näykkimällä hoitajaansa leikkisästi hihasta tai takinhelmasta. Myös kavioiden puhdistuksen aikana orilla on tapana hieman kokeilla kumartelijan tasapainoa ja pinnan pituutta. Maltti on valttia ja lopulta jokainen kavio on taatusti puhdas.

Vanhempiensa lailla Hiivatti on ratsuna hieman kuumuvaa sorttia ja kaipaakin selkäänsä hieman kokemusta ja roimasti päättäväisyyttä ja rohkeutta. Normaalisti ori on reipas ja eteenpäin pyrkivä ratsu, mutta toisinaan se kyllä osaa heittää laiskottelu-vaihteenkin päälle, jolloin selässä olijalla onkin kunnon työ saada ori liikkumaan tahtomaansa tahtiin.

Koulukentillä ori on sulavaliikkeinen ja kuuntelee lähestulkoon poikkeuksetta ratsastajansa apuja korvat höröllä. Toisinaan taas sipsuttaminen ja samojen kuvioiden hiominen saa orin kyllästymään ja sen seurauksena saattaakin ilmetä muutamat komeat pukit ja laukannostot. Kärsivällisyyttä orilla voisi olla hieman enemmän, joten jollei kuviot onnistu, niin Hiivatille pitää muistaa antaa tasaisesti taukoa harjoittelusta, jottei se aivan kokonaan lannistu.

Esteradalle päästessään ori tuppaa kaahoittamaan hullunlailla. Vaikka vauhtia usein onkin hieman liikaa, on mahdollista, että radoista mennään puhtaana läpi, mikäli ratsastaja vain on itse hereillä ja saa Hiivatin kuriin. Mikäli selkään taas on eksynyt syystä tai toisesta henkilö, joka ei oria pysty täysin hallitsemaan, on lopputulos sen mukainen: puomit putoilevat ja tiet menevät aivan päin mäntyä. Harvemmin tälläinen ratsastaja edes pysyy selässä radan loppuun asti, ellei todella hyvää säkää käy. Aloittelijoille Hiivatti ei siis sovellu, ei sitten alkuunkaan.

Maastoon suunnatessa ori on kuin aivna toinen otus. Sielä se tallustaa rauhallisesti ja varmajalkaisesti eteenpäin, eikä yleensä kavahda edes ohi kiitävää autoa. Maastoilemaan Hiivatin kanssa voikin huoletta lähteä niin yksin kuin porukassa, kunhan ori saa olla sielä kärkijoukoissa.

Matkantaittaminen Hiivatin kanssa on välillä hieman ongelmallista. Lastauksen kanssa aikaa o syytä varata paljon, sillä joskus ori tempoo vastaankaikin voimin, eikä suostu edes vilkaisemaan trailerin suuntaan. Seuraavassa hetkessä se sitten saattaakin itse kiskoa taluttajansa traileriin ja hirnahtaa, aivan kuin merkkinä, että "valmista on, mennään!". Kun Hiivatin on saanut lastattua, on ori pidemmätkin matkat rauhassa ja keskittyy heiniinsä tai matkaseuralaiseensa.

Uudet paikat saavat orin valppaaksi, pitäähän jokainen kolo tutkia ja jokaista tammaa tervehtiä. Mitä suuremmat kilpailut ovat kyseessä, sitä enemmän orilla tuntuu energiaa riittävän. Kimakat hirnahdukset ja komeat steppaukset saattavat saada kisahoitajan hermot toisinaan hieman kiristymään, mutta kymmeneen laskeminen normaalisti auttaa.
Itse kilpasuoritukseen ori kuitenkin pystyy paneutumaan yllättävän hienosti, vaikka ympärillä olisikin hieman hälinää, olettaen, että ratsastaja pysyy rauhallisena ja saa pidettyä pojan kurissa jo lämmittelyvaiheessa.

Hiivatin varsakuvia

Kuvien © kasvattaja

Arvostelut ja lausunnot

Ch-M myönnetty 20.08.2011

30.08.2011 2-vuotiaiden varsa-arviointi
rakenne 9, suku 10, käytöskoe 7,2 + 6 = 32,2 = SV-I

KTK-III myönnetty 01/2012 suomenhevos-orien ylimääräisessä kantakirjaustilaisuudessa
17 + 15 + 17 = 17 = 66p = KTK III
- Voisi seistä paremmin. Vento selkä, pitkä runko, jalka-asennoissa sanomista.
- Hyvät tyypit, painunut selkä, pitkä pyöreä runko, massiivinen kaula, supistuneet etusääret