• Etusivu
• Asukkaat
• Kasvatus
• Kilpailut
• Yksityiseksi?
• Muuta
• Yhteys

Light Fire

© Slawik.com

Olen hieman ujon puoleinen oripoika, mutta kun tutustun henkilöön ajan kanssa, niin voit huomata etten olekaan niin ujo. Tuntemattomia ihmisiä ja hevosia tuppaan siis hieman aristelemaan alkuun. Alkukankeuden ja ujostelun jälkeen mnusta löytää ihanan ponin, joka ei tekisi pahaa edes pienimmälle kärpäsellekään, ellei se sitten kauan ole ympärilläni pörrännyt.

Harjaus-sessiot ovat mieleeni, nautin jokaisesta harjan vedosta kiiltävällä karvapeitteelläni täysin siemauksin. Harjattavana voisin seisoskella vaikka koko päivän, siitä minulla ei ole kiire yhtään minnekään. Jouhiani saa myöskin selvitellä rauhassa, kunhan varoo nyppimästä minua kovaa, sillä olen loppujen lopuksi aika herkkänahkainen. Pään lähelle en mielelläni tuntemattonia ihmisiä päästä kovinkaan helpolla, tuttu ihminen puolestaan saa rapsutella otsaani vaikka tuntikausia.
Kavioiden puhdistus on mielestäni aivan yliarvostettua hommaa, mitä hyötyä voi olla siitä, että kavioitani kaivellaan koukun kera? Kyllä ne liat sieltä varisee matkan aikana. Jokatapauksessa olen niin kiltti, etten viitti hangoitella ihan hirveästi vastaan, kun hoitaja alkaa kavioitani perä jälkeen nostelemaan. Kuopsutelkoot rauhassa, kunhan ei vahingossakaan sillä ikävällä koululla säteeseeni hipaise!

Suitsiminen ei kuulu aivan niinhin lempipuuhiini, mutta useimmiten yritän olla nätisti sen aikaa, että kuolaimet ovat suussa ja niskalenkki niskassa, näin olen huomannut pääseväni helpommalla itsekin. Satulavyötä en tosin voi sietää alkuun, joten yleensä yritän satulan laiton välttää pullistamalla itseni aivan ilmapalloksi ja pidättämällä hengitystä hämmästyttävän pitkään. Siinähän hoitajat kimpassa kiskovat vyötä kiinni, kutittelevat vaikka tietävät jo valmiiksi, etten minä kutia. Pakkohan se on myöntää, että me pienet ponitkin tarvimme hupimme jostain...

Selkään päästän tutun ihmisen helposti, mutta sitä tuntemattomampaa en mielelläni selkääni ota, ellei siinä ole tuttua lähellä.
Käyntini on pehmeää ja keinuvaa ja koitan astella näyttävästi missä tahansa. Ravistani en myöskään ole saanut ikinä negatiivista palautetta, joten kaiketi osaan senkin hyvin. Laukasta on tullut vain ja ainoastaan kiitosta, tempo on hyvää sekä laukkaani on helppo mukailla selästä käsin sekä maan kamaralta katselevat meinaavat olla täysin sulaa vahaa ohi kopotellessani.
Kouluratsastus onkin mieleeni, nautin kaikesta pienestä väkeltämisestä ja siitä, että saan taivuttaa kaulani kunnolla ja astella ympäri kenttää arvokkaana. Ratsastajaani kuuntelen täydellä teholla, mikäli ympäristössä ei satu juurikaan muuta mielenkiintoista tapahtumaan.
Esteratsastus on myöskin aivan ok, mutta en voi sietää ohjista kiskomista sitten yhtään. Kerran varoitan, toista kertaan en enää varoitakkaan, vaan pukitan suuni-kiduttajan täyttäpäätä alas. Minulla onkin mahtavia pukkeja, niistä nimittäin harva on selvinnyt tippumatta, kun pistän kaiken peliin.
Maastoon lähdettäessa menen mielelläni toveri seuranani, sillä se tuo mukavaa vaihtelua kentällä yksin ahertamiseen ja on muutenkin huomattavasti rentouttavampaa. Toki kanssani voi yksinkin maastoilemaan lähteä, en minä silloinkaan mitään konnuuksia keksi. Erityisesti nautin rauhallisista iltapäiväkävelyistä ilman kiristävää satulavyötä pellon reunalla sekä myös uintireissut ovat mieleeni.

Kilpailuitahan minä olen kiertänyt vaikka kuinka ja paljon jo, joten eipä niillä paikoilla juurikaan mitään uutta ja erikoista ikinä ole. Olen siis kovin rauhallinen kisakaveri. Traileriin menen mukisematta, tulen jopa poiskin sieltä, enkä vaadi koko aika huomiota hoitajaltani kisapaikalla. Tietysti minuakin täytyy huomata vähäsen...
Suoritukseen paneudun aina täysillä, mikäli ratsastajani on edes suunnilleen samalla aaltopituudella kanssani, eihän siitä mitään tule, että toinen leijailee pilvissä sen aikaa kun toinen koittaa tehdä yksin likaisen työn, eih. Ratsastajan on oltava myös hereillä, yhteistyöllä selviämme pitkälle vielä.

Jalostusinfo

Lassi on tarjolla connemara-jalostukseen ja ottaakin mielellään vastaan puhdasrotuisia connemara-tammoja. Jos tahdot Lassin astuvan tammasi, otathan yhteyttä omistajaan sähköpostitse osoitteeseen nennukka89@gmail.com otsikoituna aiheeseen liittyen.

t. Veikeän Thildamor (e. Lilleback's Prindamor )
t. Jefton's Cilla (e. Miss Edie)
t. Carméline RE (e. Unique Isabella )

Sukutiedot

Lassin isä, Vici's Proud Boi, on hyvin koulukisoissa menestynyt voikko ori. Helppo A'ta startannut ori hyppäsi myös suht hyvin. Estekisoissa orin hermot tosin saattavat pettää ja radalta lähdettään usein pois kahden kieltäytymisen takia. Luonteeltaan Vici's Proud Boi on rauhallinen ja kuuliainen. Orimaisuuttakin toki löytyy, mutta harvoin sen näyttää. Lassi ei siis ole perinyt luonnettaan ainakaan isältään. Korkeutta Vici's Proud Boilta löytyy 140cm.

Lassin isän isä, Victory, on jo nyt edesmennyt upea liikkeinen kouluori, joka kuoli autokolarissa omistajan ja hevosen tullessa eläinlääkäristä kotiin päin. Victory oli kuollessaan 19 vuotias. Tämä kimo ori meni koulua helppoa A'ta ja hyppäsi silloin tällöin metrin ratoja. Victory oli 140cm korkea, luonteeltan hieman samanlainen rasavilli niinkuin Lassikin. Tämä ori oli myös herkkä vasemmasta takajalastaan, eikä antanut ihmisten pahemmin koskea siihen. Victory osasi kuitenkin käyttäytyä kisoissa hienosti.

Lassin isän emä, Elligton, syntyi samalla siittolalla kuin Lassin isä Vici's Proud boi ja Lassi itse. Irlannissa sijaitseva siittola oli kasvattanut jo kauan connemaroja ennenkuin Elligton syntyi. Tamma oli siittolalle kauan kaivattu musta tammavarsa. Tammasta piti tulla estepainoitteinen, mutta kasvattajan huomatessa, että Elligton näytti nauttivan enemmän sileällä menemisestä kuin esteiden hyppimisestä, tuli tammasta koulupainoitteinen. Tamma meni koulua helppoa B'tä. Elligton jouduttiin lopettamaan vakavan ähkyn takia 17 vuoden iässä.

Lassin emä, Starlight, syntyi yöllä tähtien loisteessa, josta se myös sai nimensä. Starlightin emä kuoli synnytyksessä. Starlight on kimo connemaratamma, jolla kisattiin alussa ahkerasti helppoa A'ta. Tamman jalka kuitenkin alkoi reistailla ja jalka piti leikata. Nyt tamma toimii siitostammana Englannissa ja se on saanut Lassin lisäksi monia muita hienoja varsoja, jotka ovat myös koulupainoitteisia. Starlightilla tehdään pitkiä kävelylenkkejä. Ravia tamman jalka vielä kestää, mutta laukkaa ei. Starlight on myös pikkulasten suosikki rauhallisuutensa vuoksi. Korkeutta Starlightilta löytyy 136cm.

Lassin emän isä on tuntematon.

Lassin emän emä, Coneridge, menehtyi synnytyksessä. Ikää tammalta löytyi 23 vuotta. Coneridge oli koulupainoitteinen, jolla ei kuitenkaan kisattu kovinkaan paljoa. Niissä harvoissa kisoissa joissa tamma kisasi, sijoituttiin hyvin. Coneridge taittoi helposti helppo A'n liikkeet. Esteitä tamma pomppi myös mielellään, mutta esteillä Coneridge oli todella kuuma ja koko asia ryöstäytyi helposti käsistä, koska tamma vei ratsastajaansa minne sattui. Koulussa Coneridge oli rauhallinen. Tamma oli varsana kokenut kovia; se oltiin emänsä kanssa hylätty pieneen latoon, josta se sitten löydettiin, emä kuolleena vieressä. Coneridge oli ihmeen kaupalla selvinnyt siitä. Tamma oli musta ja 139cm korkea.

Sukuselvityksen © blake. (VRL-9209)

Kilpailutulokset ja muut aktiviteetit

KRJ, 20 sijoitusta
31.01.2009, Kutsu - He B - 9/100
09.02.2009, Kutsu - He A - 4/25
10.02.2009, Kutsu - He A - 4/73
10.03.2009, Kutsu - He A - 4/40
15.03.2009, Kutsu - He B - 2/50
02.03.2009, Kutsu - KN Special - 5/50
04.03.2009, Kutsu - KN Special - 7/50
05.03.2009, Kutsu - He B - 7/50
20.03.2009, Kutsu - He A - 7/50
22.03.2009, Kutsu - KRJ-Cup - He A - 44/447
23.03.2009, Kutsu - He B - 3/100
25.03.2009, Kutsu - He B - 5/100
26.03.2009, Kutsu - He B - 1/100
27.03.2009, Kutsu - He B - 9/100
28.03.2009, Kutsu - He B - 2/100
12.08.2009, Kutsu - Va B - 1/60
24.08.2009, Kutsu - He A - 10/100
25.08.2009, Kutsu - He A - 5/100
25.08.2009, Kutsu - Va B - 2/40
25.08.2009, Kutsu - Va B - 1/10

ERJ, 10 sijoitusta
08.08.2009, Kutsu - 100 cm - 6/80
10.08.2009, Kutsu - 100 cm - 2/42
12.08.2009, Kutsu - 100 cm - 5/36
19.08.2009, Kutsu - 100 cm - 4/17
25.08.2009, Kutsu - 100 cm - 2/40
26.08.2009, Kutsu - 100 cm - 10/100
26.08.2009, Kutsu - 100 cm - 5/50
26.08.2009, Kutsu - 100 cm - 3/40
27.08.2009, Kutsu - 100 cm - 1/100
28.08.2009, Kutsu - 100 cm - 2/40

Villit koulukilpailut 14 sijoitusta
14.04.2010 Kutsu - Va B - 4/44
14.04.2010 Kutsu - He B - 2/43
18.04.2010 Kutsu - He A - 4/30
08.05.2010 Kutsu - He A - 4/79
20.05.2010 Kutsu - He A - 2/17
22.05.2010 Kutsu - He B - 5/28
23.05.2010 Kutsu - He B - 3/30
30.05.2010 Kutsu - Kür He B - 4/27
19.06.2010 Kutsu - He B - 4/26
01.07.2010 Kutsu - He B - 4/28
26.07.2010 Kutsu - He A - 3/67
06.08.2010 Kutsu - Va B - 2/45
06.08.2010 Kutsu - He A - 1/20
08.08.2010 Kutsu - He A - 3/20

Näyttelyt
4.11.2009, Kutsu - LKV2, KUMA, JS (Anu V.)
18.03.2010, Kutsu - LKV2, irtoSERT, JS (Alina J.)
10.04.2010 Kutsu - irtoSERT, JS (Kata P.)
10.04.2010 Kutsu - irtoSERT, JS (Kati S.)
30.05.2010 Kutsu - LKV1, irtoSERT, JS (Iina A.)

Muut
31.03.2010 Kutsu, MatchShow - PUN

04.04.2010
Lassin kanssa vietimme tänään rentouttavan maastoilupäivän. Pitkä, rauhallinen lenkki, ah, niin ihanassa vesisateessa, virkisti niin ponia kuin ratsastajaansakin ja maaston jälkeen olimme molemmat hyvällä tuulella. Tallissa touhusin pitkän tovin Lassin kimpussa, kiillotin ja kuurasin herran karvaa. Kyllä kevät sitten on ihanaa aikaa, kun karvaa irtoilee tukoittain, ei auta trimmaukset eikä loimet. Myös jouhet selvitin kunnolla ja siistin hieman harjaa, joka oli päässyt talven aikana rehottamaan hieman joka suuntaan.
Myös Lassin harjat saivat kunnon pesun, unohtamatta ruokakippoja ja heinäverkkoa sekö satulaa ja suitsia. Kyllä seuraavan kerran kelpaa herra harjailla ja ratsastaa vaikka ihmisten ilmoille, kun ei ole kolmen sentin pölykerrosta enää varusteissa ;)

valm. Cric, kouluvalmennus, 15. maaliskuuta 2009
"Kun tulitte maneesiin, Lassi oli rauhallinen ja rento. Askel orilla oli reipas.
Kävelitte ensin muutaman kerran maneesin ympäri, jonka jälkeen ruvettiin tekemään reippaassa käynnissä verkkaa. Teitte jokaiselle sivulle ison ympyrän. Aluksi Lassi ei oikein asettunut, mutta pikkuhiljaa.
Tänään meidän työn alla olisi vastalaukka, mutta ensiksi piti verkata kunnolla. Kun käynnissä oltiin tehty tarpeeksi, siirryitte raviin ja teitte samaa hommaa, sekä raviin ja käyntiin siirtymisiä vuorotellen. Lassi oli oikein hyvin kuulolla, eikä pahemmin kaahottanut.
Ravin jälkeen otettiin pikkuisen laukkaa. Laukkasitte ensin muutaman kierroksen maneesia ympäri ja sen jälkeen oli vuorossa laukka-ravi -siirtymisiä.
Kun verkkaaminen oli tehty ruvettiin treenaamaan. Toisella pitkällä sivulla mennään vastalaukkaa, kulmassa siirryttiin raviin ja ravattiin lyhyt sivu ja toisella pitkällä sivulla tehdään pohkeenväistöä. Toisella lyhyellä sivulla mentiin harjotusravia.
Aluksi Lassi ei oikein ymmärtänyt mikä oli asian pontti, mutta vähitellen se ymmärsi ja vastalaukkoja rupesi tulemaan. Pohkeenväistötkin meni oikein hyvin ja poni ei kaahottanut lainkaan. Olin hyvin tyytyväinen teidän aikaan saannoksiinne.
Lopuksi vielä otettiin pikkupätkä ravia ja siirryttiin käyntiin. Menitte lopuksi kävelemään vähän maastoon."

valm. Heid., kouluvalmennus, 23. helmikuuta 2009
"Lassin ja sinun yhteistyösi sujui mukavasti, pieniä poikkeustilanteita lukuunottamatta. Lassi keskittyi hyvin tehtäviin alkutunnista, mutta puolessa välissä sen kärsivällisyys ja kiinnostus alkoi pettää.
Eniten hankaluuksia hevoselle tuottivat pohkeenväistöt vasempaan kierrokseen, sillä etujalat eivät millään tuntuneet pysyvän uralla, vaan väistivät takajalkojen mukana. Istuit Lassin selässä hyvin, ja annoit sille pieniä, mutta riittävän napakoita pohje- ja ohjasapuja, mutta erityisesti tässä väistötehtävässä raipan kevyestä käytöstä oli apua, jotta etujalat saatiin kuriin.
Toiseen suuntaan väistöt onnistuivat kiitettävästi, kun Lassi oli enemmän perillä siitä, mitä siltä pyydettiin ja haluttiin.
Laukassa teit Lassille kunnolla selväksi, ettei nyt ole tarkoitus painaa täysillä eteenpäin, ja estit sen pukittelun aikeet. Sait hillittyä oria hyvin niinkin pienin puolipidättein, mitä annoit hevoselle voltilla laukatessa.
Laukassa ole tarkkana, että istut jäntevänä hevosen selässä, sillä toisinaan mukauduit vähän liikaakin Lassin keinuvaan laukkaan."

valm. flanelli, este/jumppatyöskentelyä, 29. kesäkuuta 2009
"Lassin saapuessa kentälle aivan häkellyin. Ori tanssahteli ja oli innoissaan kuin pikkupoika karkkipäivänä. Ori katseli kentälle jo pystytettyjä pieniä kavaletteja ja höristeli korviaan.
Kiivettyäsi orin selkään sait verrytellä sitä samalla, kun kerroin mitä olin teidän päidenne menoksi suunnitellut.
Verryttelyn jälkeen aloimme työstää oria pääty-ympyröillä, jonka uralle olin asettanut maapuomin. Lassi ravasi ympyrällä hienosti ja ylitti puomin kauniilla askeleilla. Ori suorastaan lennätti jalkansa puomin ylitse. Ollessanne toisessa päässä ympyrällä laitoin toisen päädyn ympyrälle lisää puomeja, ongelmia ei tullut kun saavuitte tälle toiselle ympyrälle pyörimään.
Kun ympyröitä oli menty tarpeeksi oli aika antaa hetkeksi pitkät ohjat ja rentoutua. Kuumalla kesäkelillä kun tuli väkisinkin hiki työskennellessä aktiivisesti.
Kävellessänne nostin toiselle pitkälle sivulle jumppasarjan, jossa ensimmäiseen väliin askeleita tulisi kaksi, ja toiseen väliin kolme.
Alkuun aloitimme työskentelyn ravissa, ja esteetkin olivat ravietäisyyksillä. Korkeutta esteillä oli n. 30cm, joten ihan pienestä lähdettiin liikkeelle. Ravasitte jumppasarjalle hieman huonossa ravissa, jonka vuoksi Lassi epäröi hieman, mutta ylitti kuitenkin esteet. Uudelleen tullessanne sait hieman koskettaa Lassia raipalla lavalle, jolloin se ravasi paremmin ja hypyistäkin tuli hyvät.
Siirsin esteet laukkaväleille ja saitte tulla laukassa samoilla korkeuksilla. Lassi laukkasi hyvin ja itsekin sait rentouduttua hyvin selässä nyt kun selvästi tiesit että Lassi hyppäisi hyvin. Ori nappasikin hienot hypyt, jonka vuoksi nostin toisen ja kolmannen esteen puomit 40cm ja 45cm korkeuksille. Lassi alkoi jo innostua näistä korkeuksista ja sait tehdä hieman enemmän pidätteitä kuin aikaisemmilla hyppykerroilla.
Parin onnistuneen hyppykerran jälkeen vaihdoimme suuntaa, mutta puomien korkeudet pysyivät samoina, sekä välit laukkaväleinä. Toki ensimmäinen este laskettiin 30cm korkeudelle ja viimeinen nostettiin sinne 45cm korkeudelle, mutta siis järjestyksellisesti sama. Ainoa vain, että nyt ensimmäiseen väliin tulisi yksi kolme askelta ja toiseen väliin vain se kaksi. Tässäkään kierroksessa ei ongelmia hypyissä tullut, jonka vuoksi päätimme lopettaa tunnin hyvin onnistuneisiin hyppyihin.
Kerätessäni esteitä kasaan sait ravailla Lassin rennoksi ja loppuverrytellä orin.
Ratsastat pikkuista Lassiponia hyvin, ja vaikka ori intoilikin sait sen keskittymään olennaiseen. Hienoa yhteistyötä ja ratsastusta!"