Rajattoman Opeliksi

Perustiedot - Sukutiedot - Jalostusinfo & jälkeläiset - Kilpailut & päiväkirja

Kyseessä on virtuaalihevonen!

Opeliksi täytti 3 vuotta 05.11.2008.

Virallinen nimi:	Rajattoman Opeliksi	Koulutustaso:	Helppo A, 90 cm
Rotu ja sukupuoli:	Suomenpienhevos-ori	Painotus:	Yleispainotus
Syntymäaika:	09.05.2008	Rekisterinumero:	VH04-018-3946
Säkäkorkeus:	147 cm	Kasvattaja:	Rajaton
Väritys:	Punarautias	Omistaja:	VRL-02377, Hiprakka

Luonnekuvaus

Jo varsana Opeliksin luonteesta tuli selkeästi ilmi sen jääräpäisyys ja luja tahto. Ikinä se ei periksi antanut, oli kyseessä sitten yksi ainoa voikukka tarhassa, jonka se tahtoi vedellä napaansa tai sitten joku hieman isompi asia, kuten esimerkiksi tarhasta kiinni antaminen, jotta pääsisi talliin iltakaurojen kimppuun. Veijarimainen otus siis, joka ei ole koskaan jättänyt ketän kylmäksi.

Hieman levoton ori on kyseessä, eikä se aina malttaisi paikallaankaan seisoskella vaikka huomion keskipisteenä olosta nauttiikin. Harjaukset kannattaakin ajoittaa ruokailun yhteyteen, jolloin ruoalle perso ori ei kerkeä kiemurtelemaan ja keksimään jäyniä tai sitten harjaus kannattaa suorittaa erityisen ripeästi mielellään käytävällä.

Eläinlääkärin ja kengittäjän kanssa Opeliksi tulee yllättävän hyvin juttuun, vai pitäisiköhän sanoa toisin päin, he tulevat sen kanssa. Normaalisti hyväntahtoisesti oikutteleva ori seisookin kiltisti paikallaan ja antaa heidän tehdä työnsä ilman keskeytyksiä. Harvemmin se näin päin menee, mutta Opeliksi ei olekaan kuin muut.

Satulan ja/tai suitset nähdessään, intoutuu ori usein hirnahtelemaan ja ilmoittamaan sijaintinsa, jottei varusteet mene vahingossakaan väärän karsinan eteen. Liikunnasta tämä tykkää, pääseehän se silloin näyttämään kykyjänsä ja kuluttamaan energiaansa. Opeliksi on suhteellisen helppo ratsu, mitä nyt välillä saattaa hieman innostua ja päästää parit ilon pukit.

Koulukentällä ori loistaa ja hurmaa sulavilla liikkeillään lähes jokaisen, jollei tälle lämpene, niin sitten vika on kyllä jossain muualla kun Opeliksissa. Herkkäsuinen ori huomioi pienimmätkin ohjasavut eikä pohje- ja painoapujakaan tarvitse kovinkaan ulospäinnäkyvästi annella, jotta orin saisi menemään tahtonsa mukaan.

Estekentällä ori sitten viilettäkin kuin mikäkin hurjapää, eikä selkään kannata nousta, jos yhtään epäilee omia taitojaan tai kammoksuu vauhtia. Vaikka vauhtia löytyykin suorituksista, hyppää ori yleensä esteistä ylitse ratsastajansa kera, eikä jää yksinään kököttämään esteen toiselle puolen ratsastajan lentäess tyylikkäästi mahalleen esteen toiselle puolelle. Kokeneemmalla ratsastajalla Opeliksi toimii jälleen kuin unelma ja tekeekin kaiken ratsastajan tahdon mukaan eikä ala sooloilemaan turhia.

Uudet paikat tuovat omalta osaltaan lisäjännitystä orin elämään, vaikkei sitä tylsäksi voi kutsuakaan. Paljon uusia ihmisiä, hevosia, hajuja, ääniä, näkymiä... Kaikkea siis ja siitähän voi pienen tohottajan pää mennä aivan pyörälle, ainakin väliaikaisesti. Onneksi tästäkin se toipuu suhteellisen nopeasti ja tarpeeksi väljällä aikataululla suorituksetkin kilpapaikoilla hipovat täydellisyyttä.